Kantaaksemme mekin kortemme kekoon päätimme kerätä yhteen hieman näitä ajatuksia, joista käy hyvin ilmi miten Suomessa maalämpöön kansan parissa suhtaudutaan. Pyysimme loppuvuoden aikana käynnissä olleen kampanjamme tiimoilta suomalaisia kertomaan kokemuksia ja mielipiteitä maalämmöstä.  Saimmekin lopulta yli 4 000 vastausta, joiden perusteella maalämmön hankintaa suunnitellaan niin vanhoihin kuin vasta rakenteilla oleviin taloihin. Lisäksi moni haaveilee kesämökkinsä muuttamisesta ympärivuotiseksi vapaa-ajan asunnoksi maalämmön avulla, vailla huolia polttopuiden riittävyydestä. Maalämmön ja puulämmityksen yhteisjärjestelmää kehuttiin yleisestikin melkoisen paljon, sillä puilla tarvitsee näin ollen lämmittää ainoastaan kovimpien pakkasten aikana, jolloin maalämpöjärjestelmä yksistään joutuu liian tiukoille.

Vaikka suurimmalla osalla suomalaisista ei vielä olekaan käytännön kokemusta maalämmöstä, on tietoa selvästi saatavilla ja sitä on myös hyödynnetty. Kokonaisuutena suomalaisten asenteet maalämpöä kohtaan ovat erittäin myönteisiä ja mielikuvissa painottuu ympäristöystävällisyys, käytön edullisuus sekä lämmittämisen vaivattomuus. Kenties merkittävimpänä hidasteena maalämpöön siirtymiselle koetaan suhteellisen korkea alkuinvestointi. Maalämpötoimittajat tarjoavat kuitenkin nykyään myös tarkkoja laskelmia, joiden pohjalta voidaan tehdä vertailuja maalämmöllä saavuttavista säästöistä sekä takaisinmaksuajoista.

Kuten todettu, yhä suurempaa määrää suomalaisia koteja lämmittää jo maalämpö. Kokemuksia tarkasteltaessa nousevat esiin samat jo mielikuvissa korostuneet tekijät, alhaiset käyttökustannukset sekä helppokäyttöinen vihreä energia. Näin ollen lienee selvää miksi maalämpö on yhä useammalle rakentajalle ja lämmitysjärjestelmäänsä päivittävälle selkeä valinta. Hiljainen ja katkuton lämmitysjärjestelmä kruunaa oman kodin rauhan ja luontokin kiittää, kuten eräs ilmeisen tyytyväinen maalämmön käyttäjä asian kiteyttää.

Mielipiteitä maalämmöstä ja syitä miksi suomalaiset sen haluavat voi käydä lukemassa täällä. Tekstejä voi tarkastella talotyypin tai paikkakunnan perusteella lajittelemalla. Myös GeoDrillin Facebook-sivuilla on mahdollista esittää kysymyksiä ja kommentteja kaikkeen maalämpöön liittyvään.

GeoDrill - Maalämpö

Maalämpöjärjestelmään kuuluu lämmönkeruuputkiston sisältävä lämpökaivo, lämpöpumppu sekä kiinteistön lämmitysjärjestelmä, joka omakotitaloissa on yleensä lattia- tai patterilämmitys. Itse lämpökaivo sekä putkisto jäävät kokonaan piiloon porauksen valmistuttua. Kaivon ainoa näkyvä osa on muovinen huoltokaivo. Huoltokaivosta ei kuitenkaan välttämättä ole lainkaan haittaa pihapiirissä tai puutarhassa, sillä senkin voi halutessaan myös jättää kokonaan näkymättömiin maan alle, ei kuitenkaan mielellään liian syvälle.

Kaivoa sinänsä ei tarvitse huoltaa lainkaan, mutta sekä huoltokaivon että varsinaisen lämpökaivon kunto kannattaa varmistaa tietyin väliajoin. Esimerkiksi maanpinnalle jäävän huoltokaivon muoviosat voivat joskus rikkoontua kolhujen seurauksena. Kaivo vaatii käytännössä työtä vain silloin, jos sen keruuputkisto tai lämmönsiirtoaine halutaan uusia tai koko kaivo poistaa käytöstä. Uuteen aineeseen siirtymisen taustalla on yleensä tehon lisääminen tai ekologisempi vaihtoehto. Käytöstä poistettava aine on joka tapauksessa ongelmajätettä, joten sen hävittäminen on hoidettava asianmukaisella tavalla. Rikkoutunut keruuputkisto puolestaan on luonnollisesti vaihdettava ehjään. Harvinaisempi tapaus on kaivon käytöstä poistaminen, joka saattaa tulla kyseeseen, jos tontin käyttötarkoitus muuttuu radikaalisti tai kaivossa on havaittu sortumia.

Lämpöpumpun käyttö on vaivatonta, kunhan asetukset on tehty jo lähtökohtaisesti oikein. Mahdollisen vian ilmetessä kannattaa ottaa suoraan yhteyttä yritykseen, joka huoltaa kyseisen merkin lämpöpumppuja. Esimerkiksi lämpöpumpun kylmäkonetta saa huoltaa ainoastaan Tukesin hyväksynnän saaneet merkin edustajat. Kompressori lienee se kuluvin osa maalämpöpumpuissa, joskin niidenkin käyttöikä on yleensä n. 20 vuotta. Rikkoutunut kompressori voidaan korvata uudella, joten tällöinkään ei tarvitse hankkia kokonaan uutta laitetta.

Käyttäjä voi pidentää maalämpöjärjestelmänsä käyttöikää ja toimivuutta ainakin tarkistamalla säännöllisesti että lämmitys- ja lämmönkeruupiirin paine ja nestemäärä ovat oikealla tasolla. Paineen alentumisen taustalla saattaa olla vuoto jossain päin putkistoa. Varoventtiilien toimivuus tulee niin ikään varmistaa. Kaiken kaikkiaan maalämpöjärjestelmät ovat nykyään erittäin toimintavarmoja ja niiden automatiikka hälyttää mahdollisten vikojen ilmetessä. Kuluttajakäytössä maalämpö on helppo ratkaisu, sillä se ei vaadi liikoja tarkistuksia tai huoltotoimenpiteitä.

GeoDrill - Maalämpö

Hieman pidemmällä kestävän kehityksen ideaa ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä viedään hiilineutraali yhteiskunta-hankkeissa. Tavoitteena on kasvihuonekaasujen radikaali vähentäminen viranomaisten ohjeistuksien sekä ihmisten omien jokapäiväisten valintojen avulla. Keskeisessä asemassa on kuitenkin energian tuotanto. Usealla maalla, Suomi mukaan luettuna, on olemassa jo visio tai jonkinlainen hahmotelma hiilineutraalin yhteiskunnan toteutumisesta.

Kenties laajamittaisimmin kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat ekokylissä, joita Suomestakin löytyy useita eri tyyppisiä. Koska vielä ei ole olemassa virallista määritelmää, kutsutaan ekokyliksi erilaisia ekologisia asuntoryhmiä tai asuinyhteisöjä. Näin ollen myös esimerkiksi kerrostaloalue voi muodostaa ekokylän. Vaikka ekokylät voivat poiketa ulkoisesti toisistaan melkoisesti, on niiden taustalla samat kestävän kehityksen periaatteita noudattavat ideologiat. Kierrätys ja jätteiden lajittelu sekä orgaanisen jätteen paikallinen kompostointi kuuluvat kiinteästi ekokylään. Etenkin uusia alueita rakennettaessa suunnitellaan rakennukset jo lähtökohtaisesti energiatehokkaiksi. Lisäksi mm. sähkölaitteiden valinnassa painotetaan pientä energiankulutusta. Osaan vanhojen rakennusten muodostamista ekokylistä on puolestaan asennettu maalämpö jälkikäteen pienentämään päästöjä ja sähkönkulutusta.

Nykyaikaiset ekokylät

Esimerkkejä kaupunkiympäristön ekokylistä löytyy Suomestakin jo valmistuneiden tai vasta suunnitteilla olevien alueiden myötä. Espooseen rakentuva Suurpellon asuinalue haluaa olla ekologisen rakentamisen ja vihreän yhteisöllisyyden suunnannäyttäjä. Taustalla on ajatus pyrkiä pois yksittäisten ekotalojen rakentamisesta kohti kokonaisuutta, jossa energiankulutus ja muut ympäristöominaisuudet seuraavat kestävän kehityksen periaatteita. Suurpellossa asuinrakennusten lisäksi mm. päiväkoti on energiatehokas ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä. Alueelta löytyy myös matalaenergiataloja sekä kerrostaloja, joiden pääasiallinen lämmitysmuoto on maalämpö.

Vasta suunnitteluasteella puolestaan on Eko-Vermo, kestävän kehityksen asuinalue, jonka olisi tarkoitus nousta Espooseen Leppävaaran kupeeseen. Taustalta löytyy Tekesin hanke, jonka pyrkimyksenä oli selvittää maalämmön teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä sekä sen hyödyntämisen mahdollisuuksia suuremmissa kiinteistöissä. Elinkaariedullinen ja vähäpäästöinen maalämpö onkin tulosten myötä yhtenä edellytyksenä alueen urakoitsijoille osana muuta energiatehokasta rakentamista.

Uusiutuva energia = tulevaisuus

Energiantuotanto sekä ennen kaikkea sen käyttö ja säästäminen ovat lähitulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa kestävän kehityksen yhteiskunnissa. Vaikka teknologian kehitys tarjoaakin valmiita ratkaisuja osaan ongelmista, on suurin haaste kuitenkin yksittäisten ihmisten ajatusmaailmaan ja päivittäiseen toimintaan vaikuttaminen. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja hillitseminen vaatii energiatehokkuuden kasvattamista sekä fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamista maalämmöllä ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla.

GeoDrill - Maalämpö

Geotermisen energian lähteet

Geoterminen energia voidaan oikeastaan jakaa kolmeen eri ryhmään sen muodostumistavan perusteella. Ensimmäinen tyyppi maan sisäosien sulan massan lämpöenergia, joka on yleistä lähinnä tuliperäisillä alueilla, joissa se voidaan nähdä mm. kuumina lähteinä ja tulivuorien purkauksina. Radioaktiivisen hajoamisen aikaansaama lämpöenergia puolestaan on helpoiten hyödynnettävissä vanhaa kalliota sisältävässä maaperässä, joka ei ole altis maan sisuksen lämmön vaikutukselle. Yleisin ja eniten hyödynnetty tyyppi on maan pintaosiin auringon säteilystä varastoitunut lämpöenergia. Viimeksi mainittu pitää sisällään myös vesistöistä saatavan lämpöenergian ja tämä tyyppi on myös se tuttu maalämpö siinä mielessä kuin sen tunnemme rakennusten lämmitysratkaisuista.

Suomessa geotermistä energiaa hyödynnetään vain ns. toissijaisesti eli maalämpönä vaakatasoisen keruupiirin kautta tai porakaivoista maalämpöpumpun avulla. Tähän on syynä lähinnä se, että Suomen maaperän n. 5 °C:n lämpötila ei riitä sellaisenaan talojen tai veden lämmittämiseen. Suomen kieleen on myös vähitellen rantautumassa jo ruotsalaisessa ilmaisussa käytössä oleva tapa erotella maalämpö ja kalliolämpö sen sijaan, että ne niputettaisiin yhden yhteisnimityksen alle. Usein tällaisessa jaottelussa maalämmöllä tarkoitetaan ensin mainittua läheltä maanpintaa vaakaputkistolla kerättävää lämpöä ja kalliolämmöllä porakaivon avulla syvältä maan alta pumpattavaa lämpöä. Esimerkiksi Islannissa käytössä oleva geotermisen energian ensisijainen hyödyntäminen perustuu kuumien lähteiden höyryn avulla pyöriviin turbiineihin tai kuuman veden ohjaamiseen suoraan kaukolämpöverkostoon.

Geoterminen energia on siis pelkistetysti sanottuna lähtöisin joko auringon säteilystä tai maan uumenista. Maaperää voidaankin näin ollen luonnehtia jättimäiseksi lämmönvaraajaksi, josta ei lämpöenergia lopu käytännössä koskaan, sillä kyseessä on 100 % uusiutuva energiamuoto. Lisäksi geotermisen energian hyödyntäminen on näkymätöntä, hiljaista ja katkutonta. Niinpä se soveltuu tiheästikin asutulle alueelle paremmin kuin moni muu energiamuoto. Vaikka maahan varastoitunut lämpö ei itsessään riitäkään kotiemme lämmittämiseen, saadaan lämpöpumpun avulla maaperästä moninkertaisesti sen omaan kulutukseen verrattava määrä energiaa.

Tulevaisuudessa maan uumeniin?

Tutkijoilla ja tekniikan kehittäjillä tähtäin on jo syvemmällä maaperässä, nimenomaan maaperän sulan massan sekä radioaktiivisten hajoamisprosessien tuottaman lämpöenergian hyötykäyttöön saamisessa. Arvioit syvällä maapallon uumenissa odottavista lämpömääristä vaihtelevat, mutta kunhan niiden hyödyntämiseen on turvallinen ja taloudellinen teknologia, on ihmiskunnan lämmöntarve katettu vuosisadoiksi.

GeoDrill - Maalämpö

Maalämpöpumppuja asennettiin viime vuonna edellisvuoteen verrattuna enemmän isoihin kohteisiin. Kappalemääräisesti maalämpöpumppujen myynti laski jonkin verran, mutta juuri suurten kiinteistöjen maalämpöjärjestelmien vuoksi ala jatkoi taloudellista kasvuaan. Samalla myös maalämmön tuottaman energian määrä kasvoi. Koska maalämpö on uusiutuvaa energiaa ja sitä voidaan pitää lähes päästöttömänä energiamuotona (riippuen lämpöpumpun tarvitseman sähkön tuotantotavasta) on se varmasti tapetilla mietittäessä keinoja ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

Energiapolitiikka tukee maalämpöä

Uusiutuvan energian hyödyntämisessä Suomi onkin yksi maailman huipuista, sillä niistä saadaan 25 % koko maan energian kulutuksesta. Sähköntuotannon kohdalla prosentti on vielä jopa hiukan suurempi. Yleisimmät meillä käytettävät uusiutuvat energiamuodot ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö sekä puu ja puupohjaiset polttoaineet eli bioenergia.

Vielä tällä hetkellä Suomessa pääosa uusiutuvasta energiasta saadaan nimenomaan puuperäisistä tuotteista, mutta tulevaisuutta silmällä pitäen tähtäin on muiden energiamuotojen osuuden kasvattamisessa. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteet on asetettu vuodelle 2020 ja suuntalinjoja kaavaillaan tästäkin pitkälle eteenpäin. Luonnollisesti myös maalämpöä tullaan pitämään yhtenä merkittävänä osatekijänä tavoitteiden saavuttamisessa. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen panostaminen korostuvat entisestään lähitulevaisuudessa.

Kehitystyö jatkuu monella saralla

Yksi maalämmön hyvistä puolista on, että sen tuotanto ei riipu syöttötariffien kaltaisista ohjauskeinoista. Lisäksi maalämpöä voidaan tuottaa kaikkialla Suomessa. Teknologian kehittyessä ja tutkimustiedon lisääntyessä alan tulevaisuuden näkymiä voidaan pitää hyvinä. Meidän oloihimme tulee pyrkiä löytämään parhaat mahdolliset keinot hyötyä maalämmöstä.

Ihanteellinen tilanne olisi koko maan kattavan maalämpökartan luominen. Tällaisen palvelu helpottaisi etenkin alueellisessa kaavoitustyössä ja kaivojen porausta suunniteltaessa sen tarjotessa paikallista tietoa kallio- ja maaperän koostumuksesta ja esimerkiksi pohjavesiolosuhteista. Geodrillin sivuilta löydät oman maalämpökarttamme, johon olemme keränneet tietoa eri maalämpöprojekteistamme.

GeoDrill - Maalämpö

Vertailu alkaa usein kustannuksista

Yksi suurimmista ellei suurin vaikuttava tekijä lämmitysmuotoja vertailtaessa on kokonaiskustannukset, jotka kannattaa vertailun helpottamiseksi jakaa ainakin kahteen kategoriaan: investointikustannuksiin ja käyttökustannuksiin. Edellisiin voidaan lukea maalämpöjärjestelmän kohdalla laitteiston ja asennustöiden kustannukset ja esimerkiksi kaukolämmön kohdalla liittymismaksu kaukolämpöverkkoon. Käyttökustannuksia kerryttävät järjestelmän päivittäisen käytön lisäksi mm. huoltotyöt.

Raha ei kuitenkaan tässäkään asiassa ratkaise kaikkea, sillä sekä lämmitettävä rakennus että ympäröivät olosuhteet asettavat niin vaatimuksia kuin rajoituksiakin. Rakennuksen koko ja asukkaiden lukumäärä ovat merkittävä tekijöitä. Mitä isompi asunto on lämmitettävänä, sitä enemmän tarvitaan lämmitysenergiaa ja vastaavasti lämpimän käyttöveden lämmitystarve kasvaa asukkaiden lukumäärän mukaan. Toisaalta mm. eristyksellä voidaan vaikuttaa talon tiiveyteen ja tehdä siitä tällä tavoin energiatehokkaampi. Lämmitysenergian tarve vähenee energiatehokkuuden parantuessa. Ympäröivät olosuhteet käsittävät mm. saatavilla olevat lämpöverkot, viranomaisten määräykset ja maaperän koostumuksen. Soraharjulla sijaitseva tontti soveltuu huonosti maalämmölle.

Ympäristönäkökulmat vaikuttavat myös

Ekologisuus on nykyään myös yhä useammin läsnä lämmitysjärjestelmiä vertailtaessa. Käytännössä kyseessä ovat lämmitysprosessista syntyvät ympäristökuormitukset. Näissä vertailuissa maalämpö edustaa aina pienimpien hiilijalanjälkien synnyttämää joukkoa. Tiivistettynä voidaan todeta, että vertailussa painavat kustannukset, käytettävyys, soveltuvuus kohteeseen, huollon tarve sekä ympäristöystävällisyys. Näiden tekijöiden avulla eri lämmitysmuotojen hyviä ja huonoja puolia listaamalla saa omasta vertailuprosessista jo huomattavasti enemmän irti. Tavoitteena kun itse kullakin on löytää se juuri omiin tarpeisiin sopiva, luotettava lämmitysjärjestelmä, joka on investointina kannattava.

Mikä ihmeen COP–arvo?

Ja vielä yksi seikka koskien lämmitysmuodon valintaa, nimittäin itse lämmitysjärjestelmän energiatehokkuus. Maalämpöpumppujen osalta COP–arvo on yksi hyvä keino arvioida sen hyvyyttä tai taloudellisuutta. Ilmoitettu suorituskerroin (COP, Coefficient Of Performance) kertoo laitteen hyötysuhteen. Esimerkiksi COP–arvo 5 tarkoittaa, että yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan tuotettua viisi kilowattituntia lämpöä. Eri lämmitysmuotojen vertailu helpottuu, kun muistaa, että mitä enemmän tarvitsee lämmintä käyttövettä ja mitä isompaa asuntoa lämmittää, sitä hyödyllisempi on suuren COP–arvon omaava lämmitysjärjestelmä.

Maalämpöjärjestelmän hyötysuhteeseen vaikuttaa luonnollisesti se, miten lämpimäksi asunto halutaan lämmittää. Lisäksi lattialämmityksen ja lämpimän käyttöveden kohdalla maalämmön COP–arvoissa on eroja. Lämpimän veden tuottaminen on yleensä tehottomampaa. Toki myös veden kulutus ja talon eristys vaikuttavat tässäkin tapauksessa. Teknologian kehittyessä jatkuvasti, voidaan maalämpöä suositella myös yhä pienempiin energiatehokkaasti rakennettuihin omakotitaloihin. Pienemmän alan lämmittäminen kasvattaa hyötysuhdetta ja täten lämmitysveden lämpötilaa voidaan alentaa.

Vaikuttavia tekijöitä on siis useita ja täten vertailu lämmitysmuotojen välillä on työlästä. Etenkin keskenään vertailukelpoisia tuloksia on hankala saada. Monissa esimerkkivertailuissa on kuitenkin todettu, että investointikustannuksiltaan kalleimpiin kuuluva maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullisin valinta. Lisäksi maalämpö on uusiutuvaa energiaa, joten se vastaa myös ympäristöstä huolta kantavan vaatimuksiin.

Valittuasi lämmitysjärjestelmän, valitse asiantuntija toimittajaksi

Päättyipä vertailu sitten minkä lämmitysmuodon hyväksi tahansa, on loppukäyttäjän kannalta tärkeää, että tietyt asiat toteutuvat aina. Lämmitysjärjestelmän tulee olla oikein mitoitettu ja asennettu. Sujuvan ja mahdollisen tehokkaan käytön takaamiseksi myös järjestelmän säätöjen täytyy olla kohdallaan, mieluiten ammattilaisen tekemänä. Ja lopuksi, huollon on toimittava moitteetta, mahdollisten ongelmien ilmaantuessa ne hoidetaan asiantuntevasti ja nopeasti.

GeoDrill - Maalämpö

Maalämpö kerrostaloon

Kun lämmitysjärjestelmät alkavat tulla iäkkäissä taloyhtiöissä tiensä päähän on edessä väistämättä jonkinlainen energiaremontti. Ja nykyisin tämä tarkoittaa yhä useammin myös sitä, että koko järjestelmä vaihdetaan kokonaan toisenlaiseen, olkoot sitten kyseessä vaikka siirtyminen maalämpöön öljylämmityksestä. Joka tapauksessa koko lämmitysjärjestelmän uusiminen kerrostaloon vaatii tarkkaa suunnittelutyötä ja tässä kannattaa aina hyödyntää alan asiantuntijan apua. Ammattilaista kannattaa pyytää myös tarkistamaan tarjouspyyntö ennen sen lähettämistä, jotta siinä on varmasti kaikki vaadittavat tiedot keskenään vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi.

Maalämmön hankinta kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan pyrkiä toteuttamaan ns. pakettiratkaisuna yhden toimijan kautta. Näin ollen ainakin pystytään välttämään turhia riskejä, kun taloyhtiöllä on vain yksi sopimuskumppani koko projektin aikana. Mahdollisten ongelmien ratkaiseminen ja vastuiden selvittäminen on tällöin huomattavasti yksinkertaisempaa kuin lukuisten eri toimijoiden kanssa työskenneltäessä.

Kerrostaloon maalämpöä mietittäessä täytyy luonnollisesti myös ottaa taloudellinen näkökulma huomioon. Monille taloyhtiöille maalämpö onkin juuri keino säästää tulevaisuuden kuluissa. Investointikustannusten lisäksi taloyhtiön osakkaita kiinnostaa varmasti myös se, missä ajassa maalämpö tulee ”maksamaan itsensä takaisin”. Takaisinmaksuaika voi vaihdella energian hintojen muuttuessa. Käytännössä monissa taloyhtiöissä esimerkiksi öljyn hinnannousu on lyhentänyt arvioituja takaisinmaksuaikoja.

Maalämpöä hybridinä

Vaikka maalämpö soveltuukin kerrostaloon siinä missä omakotitaloonkin, voi kohdekohtaisia eroja tai erilaisia esteitä ilmetä. Joskus ahdas pihapiiri lähellä olevine naapuritaloineen voi rajoittaa porakaivojen määrää. Niinpä joissakin taloyhtiöissä ollaan päädytty järjestelmään, jossa lämmönlähteenä toimii maalämpö ja jokin toinen energianlähde. Tällaisen hybridijärjestelmän toisena osana voidaan hyödyntää esimerkiksi poistoilmaa. Hybridijärjestelmien etuna on myös se, että niiden avulla voidaan kasvattaa suurten kohteiden energiatehokkuutta.

Maalämpöä yhä suurempiin kiinteistöihin

Maalämmön hyödyntäminen kerrostaloasuntojen lämmityksessä ei suinkaan ole Suomessakaan enää mikään suuren ihmetyksen aihe. Sitä on tehty jo vuosia. Yksi ensimmäisistä maalämpökerrostaloista lienee Peabin rakennuttama Maskun Poutapilvi, joka valmistui jo vuonna 2009. Nyttemmin kerrostaloon valitaan maalämpö etenkin uudiskohteissa nimenomaan ekologisen rakentamisen nimissä. Loistava esimerkki tästä on Espoon Suurpelto, jossa useaan kerrostaloon on asennettu maalämpöjärjestelmä. Suurpellosta voidaan muutenkin puhua vihreän rakentamisen esimerkkinä, sillä alueen energiastrategiaan kuuluu mm. se, että Suurpelto on vuonna 2030 hiilineutraali kaupunginosa.

Myös vanhempien esimerkkien valossa maalämpöön vaihtaminen on ollut osuva ratkaisu. Nokialaiseen kerrostaloon maalämpö asennettiin reilut kolme vuotta sitten eikä tätä ole tarvinnut yhtiökokouksissa katua. Itse asiassa säästöt ovat osoittautuneet jopa arvioitua suuremmiksi ja näin ollen takaisinmaksuaikakin lyhenee.

Eikä maalämpöjärjestelmien hyödyntäminen rajoitu vielä edes kerrostaloasteelle, sillä niitä asennetaan jatkuvasti enemmän myös todella suuriin kohteisiin. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Meilahden sairaala Helsingissä tai vaikkapa Rovaniemen lentokenttä, jossa öljylämmitteisten hallien kohdalla siirryttiin maalämpöön tavoitteena jopa yli 60 % kustannussäästöt.

GeoDrill - Maalämpö

Ajoittain jopa huimaksi äityneestä kasvusta huolimatta potentiaalia Suomen markkinoilta löytyy vielä vaikka millä mitalla. Suorasähköllä lämpiäviä taloja on puolisen miljoonaa, öljylämmitteisiä reilut 200 000 ja vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjiäkin löytyy 100 000. Näin ollen maalämpöpumput eivät suinkaan ole vielä suosionsa huipulla, vaan energian kallistuessa varmasti monen lämmitysjärjestelmänsä uusimista harkitsevan vertailulistan kärkisijoilla.

Maalämpöpumput hakukriteerinä

Suosion kasvulla lienee vaikutuksensa myös siihen, että maalämpöpumput näkyvät nykyään myös asuntomarkkinoilla. Esimerkiksi Etuovi.com –palvelussa käyttäjä voi myytäviä asuntoja selatessaan asettaa hakukriteeriksi sen, että asunto lämpiää maalämpöpumpulla. Suhteessa muihin lämmitysmuotoihin maalämmön osuus asuntoilmoituksissa on vielä verrattain pieni, mutta täytyykin ottaa huomioon, että kyseessä ovat nimenomaan myytävät asunnot. Moni maalämmön asentanut, kun ei heti ole taloaan myymässä.

Vuoden 2013 alkaessa mainitusta Etuovi.com –palvelusta löytyi kaiken kaikkiaan noin 40 000 Suomessa myytävää asuntoa, kun otetaan huomioon myös uudiskohteet. Kaukolämmön osuus näistä oli miltei puolet eli 45 %. Sähköllä lämpeni 21 prosenttia ja puulla 10 prosenttia asunnoista. Öljylämmitystä puolestaan löytyi 7 prosentista asuntoja. Maalämpöpumput lämmittivät kolmea prosenttia myytävistä asunnoista. On lisäksi mainittava, että lämmitysmuotoa ei oltu ilmoitettu 14 prosentissa kohteista. Näistä valtaosa selittyy uudiskohteiden rinnalla myytävillä autopaikoilla, joilla on omat ilmoituksensa.

Energia-avustus 2013

Ekologinen ajattelu on tänä päivänä, ja toivottavasti tulee myös tulevaisuudessa olemaan, vahvasti mukana erilaisia lämmitysratkaisuja vertailtaessa. Lisäksi viranomaiset pyrkivät omilla toimillaan ja ohjeistuksillaan lisäämään ihmisten tietoutta uusiutuvien energiamuotojen hyvistä puolista. Etenkin uusiutuvan energian avustukset ovat olleet suosittuja ja ne ovat samalla edistäneet erityisesti tehokkaiden lämpöpumppujen hyödyntämistä asuinrakennuksissa ja uudenlaista ajattelua lämmitystapoja valittaessa. Vuonna 2013 energia-avustuksia ei myönnetä kaikille, vaan ne ovat tarveharkintaisia. Avustusta voidaan jatkossakin myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan talon energiatalouden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen, mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto. Avustus voi olla enintään 25 prosenttia laitehankintojen ja materiaalien kustannuksista. Täten avustusten piiriin kuuluvat myös maalämpöpumput.

GeoDrill - Maalämpö

Faktat pöytään

Esimerkkitalomme on omakotitalo Jyväskylän Puuppolassa. Kokonaisneliöitä talossa on 210, joista asuinneliöitä 165 ja lisäksi autotallista löytyy 34 lämmintä neliötä (sisälämpötila n. 14-15 astetta). Kyseinen talo ja sen rakennusvaiheet ovat pääosassa myös mielenkiintoisessa ja suositussa rakennusaiheisessa blogissa rakennusprojekti.fi, jossa kuvataan nimensä mukaisesti rakennusprojektin eri työvaiheita tekstein ja kuvin. Blogin ylläpitäjä ja pääkirjoittaja Timo Ruokolainen rakensi itse täysipäiväisesti talon perheelleen sukulaisten ja ystävien talkooavulla.

Tuoreen omakotitalon vuosittainen energiankulutus saatiin laskettua ensimmäisen kerran viime syksynä. Tarkasteltava ajanjakso ulottuu syyskuun 2011 alusta elokuun 2012 loppuun. Sähkön osalta vuosikulutuksen lukemaksi tuli 9801 kWh. Ennakko-oletukset kulutuksen tasosta olivat liikkuneet noin 12000-13000 kilowattitunnin paikkeilla, joten voitaneen todeta lopputuleman olevan positiivinen yllätys. Lisäksi blogissa seurataan tiiviisti kuukausittaisia lukemia, alla esimerkkiotos.

Lokakuun 2012 energiankulutuslukemat:
Sähkö: 731 kWh
Maalämpöpumppu kävi 141 tuntia, joista lämmintä käyttövettä tehty 35 tuntia.
Käynnistyksiä oli 373 kpl.

Lokakuussa 2011 vastaavat lukemat olivat:
Sähkö: 730 kWh
Maalämpöpumppu kävi 132 tuntia, joista lämmintä käyttövettä tehty 39 tuntia.
Käynnistyksiä oli 532 kpl.

Eli ainakin maalämpöpumpun käynnistyskertoja on saatu alas ajamalla säädöt järkeviksi. Lisäksi sähkönkulutukseen voi vaikuttaa hyödyntämällä takkaa talviaikaan. Maalämpöhän ei kovimmillakaan pakkasilla vaadi tulisijan käyttöä, mutta kuten Timo blogissaan mainitsee, puilla lämmittäminen on sekä mukavaa ja säästää myös kovilla pakkasilla sähköä kun lämpöpumpun vastusta ei tarvita. Samalla varmistetaan parempi hyötysuhde, kun pumpulla on kaikkein kylmimpinä aikoina lepojaksoja.

Kulutuksen mittaaminen jatkuu

Kaiken kaikkiaan maalämpö on turvallinen valinta lämmitysjärjestelmäksi, sillä sen kustannukset eivät juuri vaihtele, vaikka sähkön tai öljyn hinta muuttuisikin. Kiitokset Timolle mittaustuloksista! Lisää rakennusprojekti-blogin kuulumisia ja tuoreita mittaustuloksia löytyy osoitteesta www.rakennusprojekti.fi.

GeoDrill - Maalämpö

Energiaremontin monet vaihtoehdot

On olemassa monia tapoja tehdä energiaremontti. Esimerkiksi eristeen lisääminen, ilmanvaihdon tehostaminen sekä ovien ja ikkunoiden uusiminen tai näiden yhdistelmät ovat keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Suosittu energiaremontin muoto on myös lämmitysjärjestelmän vaihto.

Syitä vaihtaa lämmitysjärjestelmä

GeoDrillin ja yhteistyökumppaneiden järjestämässä ja syksyn ajan käynnissä olleessa maalämpökampanjassa tiedusteltiin ihmisiltä miksi he haluaisivat lämmitysjärjestelmäkseen juuri maalämmön. Vastauksissaan ihmiset saivat myös kertoa, olisiko maalämmölle tarvetta nykyiseen taloon, vasta suunnitteilla olevaan uudisrakennukseen vai kenties kesämökille. Valtaosa vastaajista oli harkinnut energiaremonttia juuri nykyiseen asuntoonsa ja tätä kautta maalämpöön vaihtamista.

Lämmitysjärjestelmän vaihto tai vähintään päivittäminen alkaakin olla ajankohtainen monelle suomalaiselle jo pelkästään taloudellisista syistä. Esimerkiksi 1970-luvun alkupuolen taloissa energiaa menee suorastaan hukkaan, kulutus on miltei kaksinkertainen verrattaessa tänä päivänä rakennettaviin taloihin. Parhaimmillaan lämmityskulut voivat energiaremontin myötä jopa puolittua, joten voidaan todellakin puhua kannattavasta investoinnista. Keskimääräisesti arvioituna maalämpöön siirtyminen sähkö- tai öljylämmityksestä tuo juuri edellä kuvatun kaltaisia säästöjä.

Energiaremontti käynnissä koko rakennusalalla

Vanhojen rakennusten lisäksi eräänlainen energiaremontti on käynnissä koko rakennusalalla. Uusien rakennusten kohdalla nimittäin viranomaisten energiamääräykset ohjaavat lämmitysmuodon valintaa sekä kokonaisenergian kulutusta. Tavoitteena on luonnollisesti entistä energiatehokkaampi rakentaminen, jonka keskipisteessä ovat ennen kaikkea asuinrakennukset. Korjaus- ja uudisrakentamisen vuosittaiset volyymit ovat samaa luokkaa, joten energiatehokkuuden jatkuva kehittäminen molemmilla sektoreilla on tärkeää. Tulevaisuudessa päästäneen uudisrakennusten kohdalla jo lähelle ihannetilannetta, jolloin talo tuottaa miltei yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaakin.

Maalämpö on ekologinen vaihtoehto

Ekologisuus vaikuttaa jatkuvasti enemmän eri valintojen taustalla ja ympäristövaatimukset tulevat näkymään lähitulevaisuudessa myös rakennusten energiaratkaisuja mietittäessä. Ympäristöystävällisyys korostuu energiaremonteissa myös jatkuvasti kehittyvien uusien teknologioiden myötä. Moni onkin päätynyt maalämpöön juuri siksi, että se luokitellaan uusiutuvaksi energiaksi ja näin ollen fossiilisten polttoaineiden kulutus vähenee. Esimerkiksi öljylämmitykseen verrattuna maalämmön hiilijalanjälki on noin viisi kertaa pienempi ja sähkölämmitykseen verrattuna arviolta 3 kertaa pienempi. Energiaremonttia ja etenkin lämmitysjärjestelmän vaihtoa miettiessä kannattaakin maalämpö ehdottomasti ottaa harkintaan. Maalämpö on vihreä vaihtoehto, joka pienentää lämmityskustannuksia ja kasvattaa ympäristön hyvinvointia.

GeoDrill - Maalämpö