GeoDrillillä on kokemusta yli 600 maalämpöprojektista
GeoDrill on kasvanut nopeasti yhdeksi suurimmista maalämpöporaajista maassamme. Olemme suorittaneet jo yli 600 maalämpöporausprojektia ympäri Suomen.
Katso lisää referenssikartasta.
Valitse maalämpö ja säästä 75 % lämmityskustannuksissasi
Lämpöpumpuista tulee vuosi vuodelta tehokkaampia ja monet valmistajat lupaavatkin, että valitsemalla maalämmön voit säästää jopa 80 % lämmityskustannuksissasi.
Mitä on maalämpö?
Maalämpö tarkoittaa kallioperässä olevan energian hyödyntämistä. Maalämmön muodossa esiintyvä energia on peräisin auringosta. Auringon energia varastoituu syvälle maahan. Suomessa aurinko lämmittää aina 10 metrin syvyyteen saakka. 200 metrin syvyydessä on vielä noin 10 astetta lämmintä. Suomessa, kuten Ruotsissakin, maalämpö on luokiteltu uusiutuvaksi energialähteeksi. Energia otetaan kalliosta, jossa lämpötila on aina 4–10 asteen välillä porakaivoon asennettavan keruuputken avulla ja pumpataan kaivosta maalämpöpumpun avulla. Ruotsissa maalämpöpumput tuottavat 15 kertaa enemmän energiaa kuin esimerkiksi tuulivoima. Maalämpöpumppu käyttää yhden yksikön ja tuottaa kolme yksikköä energiaa. Kotitaloudet, jotka ovat vaihtaneet öljylämmityksen maalämpöön ovat laskeneet säästävänsä vuosittain jopa 2 000 euroa.
Kuinka kauan 200 metriä syvän maalämpökaivon poraaminen kestää?
Yleensä maalämpökaivon poraamiseen ja asentamiseen riittää yksi päivä.
Maalämmön tarpeen mitoitus
Maalämpöporakaivon mitoitusvaiheessa tulisi kartoittaa talouden energiankulutus – kuinka paljon energiaa kuluu oleskelutilojen lämmitykseen ja mikä on käyttöveden määrä. Lämpöpumppuvalmistaja tai -myyjä auttaa mitoittamisessa. Suurimmalla osalla maalämpöpumppuvalmistajista on kotisivuillaan energiatarvelaskurit. Porakaivon mitoittaminen (linkki)
Kuinka paljon maalämpöjärjestelmän hankkiminen omakotitaloon maksaa?
Maalämpöjärjestelmän kustannukset liikkuvat 12 000 ja 20 00 euron välillä riippuen maalämpöpumpun koosta, porakaivon syvyydestä sekä aiemmasta lämmitysjärjestelmästä.
Paljonko maksaa vaihtaa öljylämmityksestä maalämpöön?
Avaimet käteen -tyyppinen uusi maalämpöjärjestelmän poraus ja asennus keskikokoiseen omaotitaloon, jonka lämmitys on aiemmin hoidettu öljyllä, kustantaa noin 15 000 euroa.
Kauanko maalämmön asennus kestää?
Maalämpöjärjestelmän asennus kestää korkeintaan pari päivää. Poraamiseen menee yksi päivä ja toinen mokoma maalämpöpumpun asennukseen.
Mitä energiavarasto tarkoittaa?
Energiavarasto on suuri maalämpöjärjestelmä, joka koostuu useista toisiaan lähekkäin poratuista porakaivoista. Porakaivot voivat olla 100 metristä 300 metriin syviä ja niitä voi olla sadoittain. Porakaivoihin asennetaan suljettu keruuputkijärjestelmä, joka on täytetty jäätymisenestoaineella. Energiavarasto toimii siten, että lämpö varastoituu energiakaivoihin kesän aikana samalla kun kalliosta pumpataan maakylmää ilmastointia ja muuta jäähdytystä varten. Tämä johtaa siihen, että energiakaivot ovat täynnä varastoitunutta lämpöä, joka voidaan käyttää talvisaikaan, kun varastosta otetaan maalämpöä. Talvella pumput toimivat sitten juuri päinvastoin, eli kun kalliosta pumpataan ulos lämpöä, se jäähtyy hieman, jolloin kesällä energiakaivo luovuttaa jälleen entistä tehokkaampaa maakylmää. Maailman tunnetuin energiavarasto lienee Tukholman ulkopuolella sijaitsevan Arlandan lentokentän lämmittävä ja jäähdyttävä energiavarasto. Suomen suurin energiavarasto sijaitsee Siuntiossa SOK:n logistiikkakeskuksessa.
Paljonko maalämpökäyttäjiä on?
Ruotsissa on viime aikoina porattu vuosittain yli 50 000 maalämpökaivoa. Suomessakin porataan vuosi vuodelta enemmän porakaivoja – esimerkiksi vuonna 2008 Suomessa porattiin 5 000 maalämpökaivoa. Vuonna 2011 Suomen valtio jakaa energiatukea 15 000 maalämpöön vaihtavalle taloudelle. Suomesta on siis kovaa vauhtia tulossa varsinainen maalämpövaltio. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä noin 50 000 maalämpöjärjestelmää.
Mitä on geoenergia?
Geoenergia tai geoterminen energia on yleisnimitys maalämmölle, pintamaalämmölle, vesistölämmölle ja maakylmälle.
Maalämpö on useimmille se paras vaihtoehto
Maalämpöjärjestelmät, pintalämpöjärjestelmät ja vesistölämpöjärjestelmät toimivat kaikki samalla periaatteella, mutta asettavat käyttöönotolleen hieman erilaisia vaatimuksia. Malämpöjärjestelmää varten tarvitaan vain pieni porakaivo. Ainoa muu vaade maalämpöjärjestelmän asentamiselle on, ettei tontti sijaitse metro- tai muun tunnelin yläpuolella. Keskikokoisen omakotitalon maalämpöjärjestelmää varten porattava porakaivo on yleensä 150–200 metriä syvä. Maalämpö on jo pitkään ollut suosittu energiaratkaisu omakotitaloissa, mutta nyt se on alkanut kasvattaa suosiotaan myös suurempien kiinteistöjen energiajärjestelmänä.
Kolme erilaista maalämpöjärjestelmää
Maalämpö- ja pintalämpöjärjestelmien asennuksen yhteydessä maahan kaivetaan keruuputkisto routasyvyyden alle (1,5–2 metriin). Pintamaalämpöjärjestelmille soveltuu hyvin peltomaa, sillä pintalaämpö toimii parhaiten kosteassa maastossa. Vesistölämpöjärjestelmät vaativat, että keruletkut asennetaan vesistön pohjaan. Maalämpö on helppoutensa ansiosta ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto. Maalämpöjärjestelmä ei myöskään vaadi samanlaista tontin mylläämistä kuin pintalämpö- ja vesistölämpöjärjestelmät, joiden vaatimat kriteerit ovat muutoinkin melko vaikeat täyttää. Useimmilla on sellainen tontti, jolle on mahdollista porata maalämpökaivo, jonka poraaminen ei jätä maastoon juuri mitään jälkiä.
Voiko kallion tuottama lämpö loppua samalla tavoin kuin öljy?
Porakaivoon liitetty maalämpöpumppujärjestelmä luonnollisesti laskee porakaivon lämpötilaa. Lämpötilan lasku kuitenkin kompensoituu kalliomassasta virtaavalla uudella energialla. Perinteinen laskukaava on, että lämpötilan vaihtelut tasaantuvat noin 5 vuoden kuluttua kaivon poraamisesta, jolloin lämpötila on joitakin hassuja asteita alhaisempi kuin ennen porausta. Pitää tietysti pitää huolta siitä, ettei lämpöpumppujärjestelmä ota enemmän lämpöä kuin mitä porakaivosta on saatavilla. Mikäli koko järjestelmä on oikein mitoitettu, porakaivo tuottaa energiaa pitkälle, pitkälle tulevaisuuteen. Siksi onkin hyvin tärkeää, että porakaivon mitoitus on tehty huolella.
Pitääkö porakaivo mitoittaa suuremmaksi, jos asuu Pohjois-Suomessa?
Energianluovutus vaihtelee jatkuvassa käytössä 10–30 W/m (per porakaivometri) riippuen geologiasta ja läpötilasta. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä alhaisempi on kallion keskilämpötila. Tämän kompensoimiseksi pohjoissuomalaisille on porattava syvempiä porakaivoja.
Usein kysytyt kysymykset maalämmöstä
Kuinka suuren alueen porakaivo tarvitsee maan pinnalta?
Porakaivolle tarvitaan vain todella pieni alue, jonka halkaisija on 115 mm.
Voiko porakaivon porata kuoppaan?
Porakaivon poraus tehdään mieluiten tasaisella maalla.
Kuinka lähelle taloa porakaivo voidaan asentaa?
Mikäli talossa on kellari, porakaivon voi asentaa 5 metrin päähän. Kellarittomassa talossa riittää 3 metriä.
Kuinka kauas porakaivon porauskohdasta voidaan porauksessa käytettävä kuorma-auto sijoittaa?
Porakaivon porausauto voidaan sijoittaa yli 40 metrin päähän, ääritapauksissa jopa 60 metrin päähän.
Paljonko tilaa porakaivon poraaminen tarvitsee?
Porakaivolaitteiston paikalleen ajamiseen vaaditaan tilaa leveyttä 2 m, pituutta 3,5 metriä ja korkeutta 2,9 metriä. Varsinaiseen porakaivon poraamiseen ja asentamiseen tilaa tarvitaan leveyttä 3 metriä, pituutta 4 metriä ja korkeutta 6 metriä.
Onko mahdollista nostaa kasteluvettä porakaivon kaivosta?
Kyllä, mikäli vesi nousee riittävän korkealle. Vettä voi nostaa porakaivosta, jos vesi nousee noin 8 metrin päähän maan pinnasta.
Maalämpö referenssejä
